Käytiin viime lauantaina Timberbush-matkayhtiön järjestämällä päiväretkellä Skotlannin ylämaille. Matka kesti koko päivän aamu kahdeksasta puoli yhdeksään illalla. Retken aikana oli sopivasti pysähdyksiä ja matka sujui muutenkin mukavasti. Olimme liikkeellä bussilla ja koko bussi oli täynnä turisteja. Kuskimme oli samalla matkaoppaamme. Hän osasi kertoa todella kiinnostavasti (ja ripauksella huumoria) Skotlannin historiasta, ja myös tiesi siitä todella paljon. Meillä kävi hyvä tuuri, että saimme näinkin hyvän oppaan, jonka tarinoita jaksoi kuunnella koko päivän. Hän kertoi tehneensä tätä työtä viimeiset 5 vuotta, ja tekee retkiä ylämaille 3-4 kertaa viikossa! Hän on selvästikin kutsumusammatissaan.
Skotlanti on jaettu Lowland- ja Highland-puoliskoihin. Edinburgh sijaitsee suunnilleen Lowland-puoliskon puolessavälissä. Meidän bussireittimme meni vain Loch Nessille asti eli ylämaiden etelä-/kaakkois-osaan. Laitan tähän oheen kuvan, mistä meidän reitti tarkalleen kulki niin pääsette vähän selville. Matkan kokonaispituudeksi kertyi 602 km. Eli melkoisesti kerettiin näkemään Skotlantia, ja erilaisia osia siitä, vain 12,5 tunnin aikana!
 |
| Tässä kartassa oranssilla merkityt paikat kertovat myös pysähdyspaikkamme. |
1. Matka siis alkoi aamulla ja bussin nokka suuntasi kohti Stirlingin kaupunkia. Sää oli melko sumuinen, mutta parempaa säätä oli onneksi luvattu myöhemmälle. Heti aluksi ohitimme Edinburghissa sijaitsevat patsaat nimeltään The Kelpies. Ne ovat kaksi hevosenpään muotoista, ruostumattomasta teräksestä tehtyä, 30 metriä korkeaa patsasta. Ne on nimetty myyttisten vedenolentojen mukaan, jotka ottivat kauniin hevosen muodon, ja jos ihminen kosketti hevosta hän joutui olennon mukana veteen. Oppaamme kertoi, että niiden tekemiseen käytettiin 2-3 miljoonaa verorahoja, mutta ne ovat todennäköisesti maksaneet itsensä jo takaisin ihmisten maksaessa sisäänpääsymaksun mennessään katsomaan niitä. Ajoimme sen verran nopeasti näiden patsaiden ohi, etten saanut napattua bussin ikkunasta hyvää kuvaa. Googlaamalla kuitenkin löytyy nopeasti monia kuvia :-)
Juuri ennen ensimmäistä pysähdyspaikkaamme ajoimme Stirlingin kaupungissa sijaitsevan Doune-linnan ohi, joka oli kuitenkin melko piilossa emmekä nähneet kuin vilauksen siitä. Oppaamme kertoi, että tämä linna saattaa olla jopa Skotlannin tunnetuin linna, sillä siellä on kuvattu monia tunnettuja elokuvia ja tv-sarjoja kuten Outlander, Game of Thrones ja Monty Python. Matkallamme näimme muitakin edellämainittujen kuvauspaikkoja.
2. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Kilmahogin kylässä Woollen Mill nimisessä yleisessä pysähdyspaikassa. Sinne oli nimittäin ajautunut muutama muukin turistibussi. Puolen tunnin aikana ehdimme kuitenkin käydä vessassa, hakea kahvia ja ottaa kuvia laiduntavista lampaista ja ylämaan karjasta. Olimme tässä vaiheessa tehneet matkaa vasta noin 1,5 tuntia, ja aamuinen sumu oli läsnä edelleen. Pysähdyspaikkamme sijaitsi myös aivan Lowlandien ja Highlandien rajalla, eli matka jatkui kohti näitä puoliskoja erottavia vuoristoja. Opas kertoi tällä matkalla monia jännittäviäkin tarinoita historiasta: sodista, Skotlannin historian merkittävistä henkilöistä ja eri klaaneista. Maisemat olivat kauniit, mutta todella karut ja seudun pystyi hyvin kuvittelemaan vuosisatojen takaiseksi taistelutantereeksi. (Jotenkin nämä maisemat toivat mieleen vuoden takaisen Islannin matkan.)
3. Jatkaessamme matkaa kohti yhtä Skotlannin tunnetuimmista laaksoista (glen), opas kertoi kauhean tarinan MacDonaldin Klaanin joukkomurhasta vuodelta 1692. Se oli tapahtunut kuningas Williamin käskystä heidän kotikylässään, joka siis sijaitsi tässä Glencoe-laaksossa. Pääsimme pysähtymään hetkeksi juuri Glencoen suurten vuorien väliin ja ottamaan hieman kuvia. Pysähdyimme juuri kolmen vuoren ryhmittymän eteen, jota kutsutaan Three Sisters nimellä. Näkymä oli henkeäsalpaava eikä mikään kuva anna tälle maisemalle (tai millekään tämän matkan maisemalle) oikeutta. Silmiään ei vain saanut irti maiemasta. Sitä ei edes siinä vuorten edessä seisoessaan tajua, kuinka isoja ne ovat.
4. Pysähdyimme lounaalle tunnin matkan jälkeen Glencoesta, Fort Williamin kylään. Tässä kylässä sijaitsee juna-asema, jossa pysähtyy The Jacobite höyryjuna, meille kaikille tutummin Hogwarts Express. Harry Potter-elokuvatkin on siis kuvattu täällä Skotlannissa. Lounaspaikkamme oli Ben Nevis Highland Centre. Se sijaitsi aivan Iso-Britannian korkeimman vuoren Ben Nevisin juurella. Jo saapuessamme näimme paikan olevan täynnä muitakin, tottakai koska lounasaika lauantaina ja yleinen pysähdyspaikka. No saimme jonottaa ruokaa melko kauan, ja kun vihdoin pääsimme tilaamaan melkein kaikki oli loppu. Outoa, etteivät he olleet osanneet varautua paremmin, sillä ihmisiä virtasi sisään kokoajan lisää. No saimme onneksi annoksen "makaronilaatikkoa" ja ranskalaisia. Onneksi olimme ottaneet myös omia eväitä mukaan, joten tuo oli aivan riittävä ruoka loppupeleissä.
Jatkoimme matkaa tunnin kestäneen pysähdyksen jälkeen ja valmistauduimme Ben Nevisin näkemiseen. Kiersimme siis hieman poispäin kylästä, jotta näkisimme sen kauempaa. Jo etukäteen oppaamme oli sanonut, että Ben Nevisin huippu on pilvien peitossa yli 300 päivää vuodesta, ja että se on melko harvinaista nähdä vuori kaikessa kokonaisuudessaan. Meillä kuitenkin kävi tuuri, sillä lähtiessämme lounaspaikasta opas huomasi pilvien olevan melkein poissa, ja ohittaessamme vuoren kauempaa kaikki pilvet olivat lähteneet! Opas kertoi, että jopa hänelle se on harvinainen näky. Saamme siis olla iloisia tästä "harvinaisuudesta". Tässä vaiheessa matkaa sääkin oli jo aurinkoisempi ja selkeämpi. Ben Nevisin ohittamisen jälkeen matka jatkui Great Glenin läpi (ymmärsit oikein: Suuri Laakso, joka on aivan nimensä mukainen iso laakso :D).
Bussimme kulki ohi monien kauniiden järvien (loch), joita Skotlannissa riittää. Osa on yhteydessä mereen ja osa on "itsenäisiä". Ohitimme myös Kaledonian kanaalin (the Caledonian Canal) ja sen lähellä sijaitsevan Fort Augustus-kylän. Fort William ja Fort Augustus ovat molemmat kuningas Williamin perustamia ja nimeämiä linnoituksia. Toisen hän nimesi itsensä mukaan ja toisen poikansa Augustuksen mukaan. Ajoimme tietä Loch Nessin varrella, sen toiseen päähän. Ajaessamme järven vierellä kaikki yrittivät napata katseellaan edes jotain vihiä kuuluisasta Loch Nessin hirviöstä, samalla kun opas kertoi tarinoita siitä. Kukaan ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa onnistunut näkemään mitään. 5. Saavuimme Loch Nessin toiseen päähän, jossa meitä odotti venekyyti järvellä. Pieni jännitys oli läsnä, kun astelimme veneeseen. Niin ihmeellinen, jännittävä ja pelottavakin tuo kuuluisa järvi oli. Venematka kesti tunnin, jonka aikana ajoimme Loch Nessin rannalla sijaitsevalle Urquhartin linnan raunioille ja takaisin satamaan. Näkymät laivamatkan aikana järvelle olivat hienot, mutta olin nauttinut enemmän bussimatkalla nähdyistä laaksoista ja vuorista. Piipahdimme myös Loch Nessillä sijaitsevassa tuliaiskaupassa. Jatkoimme matkaa ja Loch Nessin hirviön olemassa olo jäi meille edelleen arvoitukseksi.
Melkein heti Loch Nessin jäätyä taakse ajoimme Highlandien pääkaupungin Invernessin läpi. Se oli todella kaunis, pieni kaupunki. Invernessin jälkeen alkoi päivän pisin matka seuraavalle pysähdyspaikalle. Oppaamme laittoi soimaan rauhallista musiikkia, ja käski meidän rentoutua sekä nauttia maisemista. Välillä hän hiljensi musiikin ja kertoi ohi menevistä linnoista ja rakennuksista.
6. Saavuimme päivän viimeiselle taukopaikalle Pitlochryn kylään vähän ennen seitsemää illalla. Kylä oli pienempi kuin Inverness, mutta todella kaunis. Haukkasimme välipalaa ja etsimme vessan. Puoli tuntia kestäneen tauon jälkeen lähdimme takaisin kohti Edinburghia.
 |
| Stirling Castle |
 |
| Vilaus Doune Castlesta |
2. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Kilmahogin kylässä Woollen Mill nimisessä yleisessä pysähdyspaikassa. Sinne oli nimittäin ajautunut muutama muukin turistibussi. Puolen tunnin aikana ehdimme kuitenkin käydä vessassa, hakea kahvia ja ottaa kuvia laiduntavista lampaista ja ylämaan karjasta. Olimme tässä vaiheessa tehneet matkaa vasta noin 1,5 tuntia, ja aamuinen sumu oli läsnä edelleen. Pysähdyspaikkamme sijaitsi myös aivan Lowlandien ja Highlandien rajalla, eli matka jatkui kohti näitä puoliskoja erottavia vuoristoja. Opas kertoi tällä matkalla monia jännittäviäkin tarinoita historiasta: sodista, Skotlannin historian merkittävistä henkilöistä ja eri klaaneista. Maisemat olivat kauniit, mutta todella karut ja seudun pystyi hyvin kuvittelemaan vuosisatojen takaiseksi taistelutantereeksi. (Jotenkin nämä maisemat toivat mieleen vuoden takaisen Islannin matkan.)
3. Jatkaessamme matkaa kohti yhtä Skotlannin tunnetuimmista laaksoista (glen), opas kertoi kauhean tarinan MacDonaldin Klaanin joukkomurhasta vuodelta 1692. Se oli tapahtunut kuningas Williamin käskystä heidän kotikylässään, joka siis sijaitsi tässä Glencoe-laaksossa. Pääsimme pysähtymään hetkeksi juuri Glencoen suurten vuorien väliin ja ottamaan hieman kuvia. Pysähdyimme juuri kolmen vuoren ryhmittymän eteen, jota kutsutaan Three Sisters nimellä. Näkymä oli henkeäsalpaava eikä mikään kuva anna tälle maisemalle (tai millekään tämän matkan maisemalle) oikeutta. Silmiään ei vain saanut irti maiemasta. Sitä ei edes siinä vuorten edessä seisoessaan tajua, kuinka isoja ne ovat.
 |
| Three Sisters: Hope, Faith & Charity |
4. Pysähdyimme lounaalle tunnin matkan jälkeen Glencoesta, Fort Williamin kylään. Tässä kylässä sijaitsee juna-asema, jossa pysähtyy The Jacobite höyryjuna, meille kaikille tutummin Hogwarts Express. Harry Potter-elokuvatkin on siis kuvattu täällä Skotlannissa. Lounaspaikkamme oli Ben Nevis Highland Centre. Se sijaitsi aivan Iso-Britannian korkeimman vuoren Ben Nevisin juurella. Jo saapuessamme näimme paikan olevan täynnä muitakin, tottakai koska lounasaika lauantaina ja yleinen pysähdyspaikka. No saimme jonottaa ruokaa melko kauan, ja kun vihdoin pääsimme tilaamaan melkein kaikki oli loppu. Outoa, etteivät he olleet osanneet varautua paremmin, sillä ihmisiä virtasi sisään kokoajan lisää. No saimme onneksi annoksen "makaronilaatikkoa" ja ranskalaisia. Onneksi olimme ottaneet myös omia eväitä mukaan, joten tuo oli aivan riittävä ruoka loppupeleissä.
Jatkoimme matkaa tunnin kestäneen pysähdyksen jälkeen ja valmistauduimme Ben Nevisin näkemiseen. Kiersimme siis hieman poispäin kylästä, jotta näkisimme sen kauempaa. Jo etukäteen oppaamme oli sanonut, että Ben Nevisin huippu on pilvien peitossa yli 300 päivää vuodesta, ja että se on melko harvinaista nähdä vuori kaikessa kokonaisuudessaan. Meillä kuitenkin kävi tuuri, sillä lähtiessämme lounaspaikasta opas huomasi pilvien olevan melkein poissa, ja ohittaessamme vuoren kauempaa kaikki pilvet olivat lähteneet! Opas kertoi, että jopa hänelle se on harvinainen näky. Saamme siis olla iloisia tästä "harvinaisuudesta". Tässä vaiheessa matkaa sääkin oli jo aurinkoisempi ja selkeämpi. Ben Nevisin ohittamisen jälkeen matka jatkui Great Glenin läpi (ymmärsit oikein: Suuri Laakso, joka on aivan nimensä mukainen iso laakso :D).
 |
| Ben Nevis 1345m |
Bussimme kulki ohi monien kauniiden järvien (loch), joita Skotlannissa riittää. Osa on yhteydessä mereen ja osa on "itsenäisiä". Ohitimme myös Kaledonian kanaalin (the Caledonian Canal) ja sen lähellä sijaitsevan Fort Augustus-kylän. Fort William ja Fort Augustus ovat molemmat kuningas Williamin perustamia ja nimeämiä linnoituksia. Toisen hän nimesi itsensä mukaan ja toisen poikansa Augustuksen mukaan. Ajoimme tietä Loch Nessin varrella, sen toiseen päähän. Ajaessamme järven vierellä kaikki yrittivät napata katseellaan edes jotain vihiä kuuluisasta Loch Nessin hirviöstä, samalla kun opas kertoi tarinoita siitä. Kukaan ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa onnistunut näkemään mitään. 5. Saavuimme Loch Nessin toiseen päähän, jossa meitä odotti venekyyti järvellä. Pieni jännitys oli läsnä, kun astelimme veneeseen. Niin ihmeellinen, jännittävä ja pelottavakin tuo kuuluisa järvi oli. Venematka kesti tunnin, jonka aikana ajoimme Loch Nessin rannalla sijaitsevalle Urquhartin linnan raunioille ja takaisin satamaan. Näkymät laivamatkan aikana järvelle olivat hienot, mutta olin nauttinut enemmän bussimatkalla nähdyistä laaksoista ja vuorista. Piipahdimme myös Loch Nessillä sijaitsevassa tuliaiskaupassa. Jatkoimme matkaa ja Loch Nessin hirviön olemassa olo jäi meille edelleen arvoitukseksi.
 |
| Tämän näköisellä veneellä mentiin |
 |
| Loch Ness |
 |
| Hieno talo Loch Nessin rannalla |
 |
| Urquhartin linnan rauniot |
 |
| Inverness Castle |
6. Saavuimme päivän viimeiselle taukopaikalle Pitlochryn kylään vähän ennen seitsemää illalla. Kylä oli pienempi kuin Inverness, mutta todella kaunis. Haukkasimme välipalaa ja etsimme vessan. Puoli tuntia kestäneen tauon jälkeen lähdimme takaisin kohti Edinburghia.
 |
| Queensferry Crossing, joka valmistui syksyllä 2017 |
No comments:
Post a Comment